Helsingin pormestari Daniel Sazonov liittyi perjantaina 14. elokuuta 2026 mukaan poliittisen kuvaston pitkään kansainväliseen perinteeseen. Hän vieraili Naistenklinikalla onnittelemassa Lehtolan perhettä ja samana yönä kello 00.03 syntynyttä vauvaa, joka sai kunnian symboloida Helsingin 700 000. asukasta. Kaupunki muisti lasta 700 euron stipendillä.Kuva pormestarista, kuntapoliitikosta yhdessä vanhempien ja vastasyntyneen kanssa on suomalaisessa politiikassa melko poikkeuksellinen. Yhdysvalloissa sen sijaan poliitikon ja vieraan vauvan kohtaaminen kuuluu politiikan peruskuvastoon. Tapa syntyi jo ennen valokuvausta.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov vieraili Naistenklinikalla onnittelemassa Lehtolan perhettä. (Kuva: Helsingin kaupunki / Outi Neuvonen)
Andrew Jackson ei suostunut suutelemaan vauvaa
Amerikkalaisen baby-kissing -perinteen varhaisin kuuluisa tapaus ajoitetaan vuoteen 1833 ja presidentti Andrew Jacksoniin. Jackson oli presidenttinä kiertueella New Jerseyssä, kun nainen ojensi hänelle pienen lapsensa.
Jackson ihasteli lasta julkisesti, mutta varsinaisen suudelman hän ulkoisti sotaministerilleen John Eatonille. Presidentti ojensi vauvan Eatonille ja käski tämän suudella lasta. Tarina julkaistiin myöhemmin muun muassa Cosmopolitanissa vuonna 1888.
Jacksonin seuraajan, Martin Van Burenin kerrotaan jo suudelleen vauvoja itse. Vuonna 1886 Babyhood-lehti raportoi, että useimmat Yhdysvaltain presidentit olivat hyväksyneet vauvojen suutelemisen suorastaan presidentin virkaan kuuluvaksi velvollisuudeksi.
Perinne liittyi 1800-luvulla syntyneeseen amerikkalaiseen massapolitiikkaan. Jacksonin aikana vaalikampanjat muuttuivat kansanjuhliksi, joissa käytettiin kulkueita, tunnuksia, grillejä, juomia ja ehdokkaan henkilökohtaista kosketusta äänestäjiin. Vauvan vastaanottaminen syliin sopi tähän täydellisesti.
Vuosisadan lopulla ilmiö oli jo niin tunnettu, että siitä tulin pilailun aihe. Theodore Roosevelt Centerin kokoelmissa on vuoden 1908 Puck-parodialehden pilapiirros, jossa presidenttiehdokkaat William Howard Taft ja William Jennings Bryan suorittavat muiden kampanjarutiinien joukossa myös vauvojen suutelemista.
Kaikki eivät pitäneet poliittisesta vauvaperinteestä. Presidentti William McKinleyn kerrottiin 1890-luvulla vältelleen vauvojen suutelemista ja tyytyneen vain kättelemään lapsia. Naisten oikeuksien pioneeri Elizabeth Cady Stanton puolestaan arvosteli tapaa sekä hygienian että lasten oikeuksien näkökulmasta.
Miksi juuri vauva?
Tunneviestinnän kannalta vauvojen politisointi on perusteltua. Vauva tekee vallankäyttäjästä hetkeksi pehmeän, helposti lähestyttävän ja tavallisen ihmisen. Pukuun pukeutunut presidentti ei kuvassa enää käsittele budjettia, sotaa tai veroja. Hän pitää sylissään jotain pientä ja haavoittuvaa.
Samalla näkyyn pakkautuu paljon poliittisesti hyödyllisiä mielleyhtymiä: perhe, turvallisuus, tulevaisuus, jatkuvuus, luottamus ja seuraava sukupolvi.
Se on keino viestiä ehdokkaan vakaudesta ja luotettavuudesta. Aikaisemmin sillä pyrittiin tietoisesti myös vetoamaan naisäänestäjiin. Vuoden 1920 presidentinvaalien yhteydessä demokraattien James M. Coxia kuvailtiin jopa ehdokkaaksi, joka osasi suudella muiden vauvoja niin vakuuttavasti, että vaikutti naisten silmissä lähes voittamattomalta.
Vauvan toinen etu on universaalisuus. Lapsella ei ole puoluetta eikä poliittista mielipidettä. Kuva voi siten välittää tunnetta ilman varsinaista poliittista sanomaa. Ja ennen kaikkea se toimii valokuvana.
Television ja myöhemmin sosiaalisen median aikana vanhasta eleestä tuli entistä arvokkaampi. Vauva sylissä tuottaa lähes automaattisesti kuvan poliitikosta hymyilevänä, hellänä ja ihmisten keskellä.
Carterista Reaganiin ja Obamaan
Jimmy Carter kiersi vuoden 1976 kampanjassaan Yhdysvaltoja lähes tuntemattomana Georgian entisenä kuvernöörinä ja rakensi menestystään poikkeuksellisen voimakkaasti henkilökohtaisilla kohtaamisilla. Huhtikuussa 1976 hän nosti Pennsylvaniassa syliinsä pienen Maura Sammonin. Tilanteesta otettu valokuva säilyi perheen hallussa vuosikymmeniä. Sammonin perhe muisteli myöhemmin Carterin kulkeneen kampanjatilaisuudessa suutelemassa vauvoja ja nostamassa lapsia syliinsä.
Carter jatkoi vauvannostelua presidenttinä. Washington Post kuvasi vuonna 1979 presidenttiehdokkaan vierailua Iowassa lähes täydellisenä amerikkalaisena poliittisena kuvaoperaationa, ”photo opportunityna”. Carter poseerasi jokilaivan edessä, suuteli vauvoja, piteli maissintähkää ja esiintyi maatalouskoneiden keskellä.
Ronald Reagan teki samaa vuoden 1984 uudelleenvalintakampanjassaan. Time kuvasi hänen kiertävän väkijoukkoja, kättelevän satoja ihmisiä, suutelevan vauvoja ja jakavan nimikirjoituksia.
Bill Clintonin kaltaiselle luontaisesti ulospäinsuuntautuneelle poliitikolle ihmisten koskettamisesta, halaamisesta ja vauvojen kohtaamisesta tuli keskeinen osa hänen poliittista persoonaansa.
Barack Obama puolestaan paljasti vuoden 2020 koronakampanjan aikana, kuinka syvälle rituaali oli juurtunut amerikkalaiseen politiikkaan. Hän huomasi yleisössä vastasyntyneen ja totesi kaipaavansa vauvojen suutelemista, jota pandemia esti.
Ilmaisusta shaking hands and kissing babies, kätellä ja suudella vauvoja, onkin tullut englannissa yleinen kielikuva ruohonjuuritason kampanjoinnille. Sillä voidaan kuvata myös poliitikkoa, joka ei varsinaisesti kohtaa yhtäkään vauvaa.
Suomessa syödään yhdessä makkaraa
Suomalaisesta vaaliperinteestä vastaavaa järjestelmällistä vauvojen suutelemisen kulttuuria ei juurikaan ole. Jos Britanniassa kuninkaankin pitää poliitikkojen tapaan mennä paikallispubiin oluelle, niin Suomessa poliitikon perinteinen kansankontakti on ollut tori, kahvikuppi, makkara, kädenpuristus ja keskustelu.
Lapsia toki esiintyy suomalaisessa poliittisessa kuvastossa, mutta lähinnä silloin, kun poliitikko saa omia lapsia. Vaikka presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat pitäneet matalaa profiilia perhe-elämästään, heidän poikansa syntymä helmikuussa 2018 pian presidentinvaalien jälkeen sai valtavan julkisuuden. Niinistön toinen presidenttikausi alkoi 1. helmikuuta 2018. Päivää myöhemmin, 2. helmikuuta 2018, Sauli Niinistön ja Jenni Haukion poika Aaro Veli Väinämö Niinistö syntyi Helsingin Naistenklinikalla.
Mutta vieraan vauvan nostaminen ehdokkaan syliin ei sen sijaan ole ainakaan vielä rantautunut Suomeen.
Lähisukulainen Sazonovin vauvakuvalle löytyy kuitenkin Tampereelta. Vuonna 2014 Tampereen silloinen pormestari, Sazonovin kokoomuslainen puoluetoveri Anna-Kaisa Ikonen, vieraili Vuoreksessa onnittelemassa vauvaa, jonka katsottiin olevan uuden kaupunginosan tuhannes asukas. Pormestari toi lapselle lahjaksi tossut.
Sazonovin ja Lehtolan perheen kuva liittyy paljon selvemmin vanhaan poliittiseen kuvaperinteeseen. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole vaalikampanjasta, vaikka eduskuntavaalit ovat vastassa ensi keväänä. Varsinaisesti nyt kuvattu vauva toimii kaupungin tulevaisuuden symbolina. Sazonovin mainekolhuja saaneelle puolueelle pehmeitä arvoja viestivä kuva ei ainakaan ole haitaksi.
Kenties Sazonovin vauvakuva avaa Suomessa portit uudenlaiseen politiikan vaaliviestintään. Poliitikko puhuu tulevaisuudesta jatkuvasti. Ja vauvaa parempaa tunneviestinnän symbolia tulevaisuudesta ei vielä ole keksitty.
Lue lisää:
- Helsingin kaupunki: Helsinki sai 700 000. asukkaansa – kaupunki onnitteli merkkipaalua symboloivaa vauvaa
- Yle: Helsinki juhlii 700 000 asukkaan rajapyykin rikkoutumista: vauva Lehtola syntyi viime yönä
- History: Election 101: How did the tradition of kissing babies begin?
- Theodore Roosevelt Center: Campaign debates
- The Washington Post: Those babies who got kissed by presidential candidates? Here’s who they became
- CBS Philadelphia: How a presidential campaign snapshot led to a global mission for a Temple Health physician
- Time: The Gipper Strikes Back
- Yle: Vauva Kuitunen on tuhannes vuoreslainen – lisää väkeä kaivataan