Datakeskuksista miljardin sähkövero

Datakeskusten sähköverokertymä nousee miljardiin euroon vuodessa

Suomen päätös nostaa datakeskusten sähkövero lähes 45-kertaiseksi, yleiseen veroluokkaan herätti viime vuonna pelkoa investointien karkaamisesta. Googlen ilmoitus 13 miljardin euron investoinnista Suomeen, ja Fingridillä on jo lähes viiden gigawatin edestä datakeskushankkeita, jotka ovat edenneet liittymissopimukseen asti. Jos tämä kapasiteetti toteutuu, pelkästä sähköverosta voi syntyä valtiolle satojen miljoonien eurojen uusi vuotuinen tulovirta, täydessä mittakaavassa jopa miljardi euroa.

Jan Erola / Kasvuinstituutti

  • Suomen päätös nostaa datakeskusten sähkövero yleiseen veroluokkaan muutti datakeskusten taloudellista vaikutusta olennaisesti.
  • Sähkövero nousi 1.7.2026 noin 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli lähes 45-kertaiseksi.
  • Jo nykyisten ja Fingridin liittymissopimuksissa olevien hankkeiden perusteella datakeskusten sähköteho voi nousta noin viiteen gigawattiin.
  • Kaikki viiden gigawatin hankkeet eivät välttämättä toteudu, joten lukua ei pidä rinnastaa jo tehtyihin datakeskusinvestointeihin. Toisaalta uusia, korvaavia hankkeita syntyy koko ajan.
  • Jos kapasiteetti toteutuu laajasti ja datakeskukset toimivat suurella käyttöasteella, pelkkä sähkövero voi tuottaa valtiolle jopa miljardiluokan vuotuiset verotulot.
  • Suomen hallitus arvioi vielä syksyllä 2025 veromuutoksen lisäävän valtion sähköverotuloja noin 47 miljoonaa euroa vuonna 2026.
  • Datakeskuksista käydyissä keskusteluissa huomio on usein ollut sähkön riittävyydessä ja vaikutuksissa sähkön hintaan, luontokadossa, investointien koossa ja heijastusvaikutuksissa vaikkapa tuulivoimainvestointeihin sekä kuntien investoinneista keräämien kiinteistöverojen vaikutuksista kuntatalouteen. Sähköveromuutos nostaa rinnalle myös tarkasteltavaksi, kuinka paljon datakeskukset voivat tuoda Suomelle suoria verotuloja.

Datakeskuksista käytävä suomalainen keskustelu on keskittynyt viime kuukausina ennen kaikkea sähkön riittävyyteen, sähkön hintaan ja siihen, tuottavatko valtavat konesalit riittävästi työpaikkoja suhteessa niiden energiankulutukseen.

Eräs taloudellinen vaikutus on jäänyt huomiotta: sähkövero.

Suomalaisen säätelyn muutos on sähköveron kohdalla kuitenkin poikkeuksellisen suuri. Datakeskusten käyttämän sähkön vero nousi Suomessa 1. heinäkuuta 2026 alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Varsinainen sähkövero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Megawattitunnilta tämä tarkoittaa nousua 0,50 eurosta 22,40 euroon. Veron lisäys on siis 21,90 euroa jokaiselta kulutetulta megawattitunnilta.

Korotus on lähes 45-kertainen.

Kun hallitus päätti muutoksesta syksyllä 2025, sen arvioitiin lisäävän valtion sähköverotuloja noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa vuoden 2026 kulutustasolla. Luku kuvasi silloista datakeskuskantaa. Se kertoo hyvin vähän siitä, mitä tapahtuu, jos nyt rakenteilla ja pitkälle edenneinä olevat datakeskukset alkavat käyttää sähköä suunnitellussa mittakaavassa.

Jo viisi gigawattia muuttaa laskelman

Fingrid kertoi 18. elokuuta 2026, että Suomen sähköjärjestelmään liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli noussut lähes viiteen gigawattiin.

Tässä on tärkeä ero julkisuudessa usein esitettyihin valtaviin datakeskuslistoihin. Fingridillä on ollut yli sadan gigawatin edestä sähkönkulutuksen alustavia liittymiskyselyitä, joista yli puolet liittyy datakeskuksiin. Niitä ei pidä laskea toteutuviksi investoinneiksi.

Lähes viiden gigawatin luku koskee jo liittymissopimuksen tehneitä hankkeita. Sekään ei takaa jokaisen hankkeen toteutumista täydessä koossaan. Fingrid korostaa itse, että datakeskukset rakennetaan vaiheittain ja niiden sähkönkulutus kasvaa vuosien aikana. Yhtiön arvion mukaan koko nyt sopimuksen tehneen hankekannan rakentuminen täyteen mittaansa veisi todennäköisesti ainakin viisi vuotta.

Silti juuri tästä luvusta voidaan ensimmäistä kertaa laskea verokertymän mahdollinen mittaluokka.

Viiden gigawatin jatkuva sähköteho merkitsisi vuodessa enimmillään:

5 000 MW × 8 760 tuntia = 43,8 TWh sähköä.

Nykyisellä 22,40 euron sähköverolla megawattitunnilta:

43,8 TWh × 22,40 €/MWh = noin 981 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhan 0,50 euron verokannan mukaan saman sähkömäärän vero olisi ollut vain noin 22 miljoonaa euroa.

Veromuutoksen vaikutus olisi siis täydellä viiden gigawatin kulutuksella noin 959 miljoonaa euroa vuodessa.

Täysi 100 prosentin käyttöaste ei kuitenkaan ole järkevin perusolettama. Jos keskusten keskimääräinen kuormitus olisi 80 prosenttia nimellistehosta, sähköveroa kertyisi noin 785 miljoonaa euroa vuodessa, josta veronkorotuksen tuoma lisä olisi noin 767 miljoonaa euroa. 90 prosentin käyttöasteella sähköverokertymä nousisi noin 883 miljoonaan euroon ja veronkorotuksen vaikutus noin 863 miljoonaan euroon.

Tämän perusteella realistinen haarukka täyteen mittaan kasvaneelle nykyiselle liittymissopimuskannalle on pikemminkin noin 0,8–1,0 miljardia euroa vuodessa kuin yksi täsmällinen miljardiluku.

Miljardin vuotuista verokertymää ei voi vielä luotettavasti sijoittaa vuosiin 2028 tai 2029. Fingridin oma arvio viittaa siihen, että nykyisen hankekannan täyteen rakentuminen ulottuu noin vuoteen 2031. Jo seuraavalla vaalikaudella sähköveron tuotto voi kuitenkin kasvaa nykyisestä moninkertaiseksi hankkeiden käynnistyessä vaiheittain.

Suuri vaikutus valtiontalouteen

Vertailukohta löytyy juuri julkaistusta vuoden 2027 valtion talousarvioesityksestä. Valtion menot ovat esityksessä noin 92,5 miljardia euroa ja alijäämä noin 12,4 miljardia euroa.

Lähes miljardin euron vuotuinen sähköverokertymä vastaisi siis noin kahdeksaa prosenttia nykyisen kokoisen budjettialijäämän määrästä. Se olisi myös hieman yli prosentin koko valtion budjetin menoista.

Kyseessä olisi yhden toimialan yhdestä verosta saatava tulo. Laskelmassa ei ole mukana yhteisöveroa, palkoista maksettavia tuloveroja, rakentamisen verovaikutuksia, arvonlisäveroja eikä kuntien saamia kiinteistöveroja.

Neljä vuotta miljardin euron vuotuisella tasolla tarkoittaisi noin neljää miljardia euroa sähköveroa. Tällaista neljän vuoden summaa ei voi kuitenkaan laskea suoraan seuraavalle vaalikaudelle, koska datakeskusten kapasiteetti kasvaa asteittain.

Investointien pelättiin lähtevän

Veronkorotuksen alkuvaiheessa huoli investointien menettämisestä oli todellinen. Google kertoi keväällä 2025 arvioivansa uudelleen Kajaanin ja Muhoksen investointejaan Suomen suunnitteleman veromuutoksen vuoksi. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen sanoi muutoksen laittavan investointilaskelmat uuteen asentoon.

Lokakuussa 2025 hallitus päätti toteuttaa veromuutoksen heinäkuusta 2026 alkaen ja ryhtyi samalla valmistelemaan erillistä datakeskustukea. Tuen vuosikustannukseksi kaavailtiin lopulta noin 30 miljoonaa euroa.

Syyskuun 2026 budjettiriihessä hallitus päätti luopua myös tästä uudesta tuesta. Datakeskusten sähkö jäi yleiseen veroluokkaan.

Sen jälkeen Google ilmoitti kuitenkin 9. syyskuuta investoivansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Yhtiö rakentaa datakeskuksia Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan sekä laajentaa Haminan keskusta. Google kuvasi hanketta suurimmaksi yksittäiseksi investoinnikseen Euroopassa. Jälkianalyyseissä on arvioitu, että tuosta 13 miljardista noin 10 kuluu esimerkiksi ulkomailta hankittavaan datateknologiaan, mutta että noin kolme miljardia kohdistuisi todella Suomeen.

Google osoitti, että veronkorotuksen jälkeen pelätty investointipako ei siis ainakaan tähän mennessä ole toteutunut. Samaan aikaan Suomessa rakennetaan muun muassa TikTokin datakeskuksia Kouvolaan ja Lahteen, Microsoft jatkaa pääkaupunkiseudun datakeskusalueensa rakentamista ja Nebius rakentaa Lappeenrantaan 310 megawatin tekoälydatakeskusta.

Alhainen sähkön hinta mahdollisti veronnoston

Suomen etu on edelleen sähkön hinnassa. Toki datakeskuksiin vaikuttaa pohjoiseen Eurooppaan sijoittautumiseen myös Jäämerelle rakenteilla oleva nykyistä merkittävämpi kaapeliyhteys Kauko-Itään. Mutta vuonna 2025 Suomen sähkön keskimääräinen tukkuhinta oli noin 40–41 euroa megawattitunnilta, Euroopan vertailumaiden keskiarvon ollessa noin 85–89 euroa. Irlannissa vuosikeskiarvo oli noin 117 euroa megawattitunnilta.

Vuoden 2026 tammi-elokuun kuukausihinnoista laskettu Suomen day-ahead-markkinan keskihinta oli noin 60 euroa megawattitunnilta. Pelkkä sähköveron muutos lisää datakeskuksen kustannukseen 21,90 euroa megawattitunnilta. Näin 60 euron markkinahinta ja uusi vero asettuvat suuruusluokaltaan noin 82 euroon megawattitunnilta ennen verkkokustannuksia, hankintasopimusten vaikutusta ja muita maksuja. Kuukausihinnat vaihtelevat voimakkaasti, joten lukua kannattaa käyttää mittakaavan kuvauksena.

Eurostatin viimeisin laajempi yritysasiakasvertailu kertoo samasta kilpailuedusta. Vuoden 2025 jälkipuoliskolla Suomen keskisuurten yritysasiakkaiden sähkön hinta oli keskimäärin 74,8 euroa megawattitunnilta, koko EU:ssa 183,7 euroa, Saksassa 226,4 euroa ja Irlannissa 255,2 euroa. Datakeskusten kulutus on moninkertaisesti tätä Eurostatin kulutusluokkaa suurempi, joten lukuja ei voi käyttää datakeskusten sopimushintoina. Ne kertovat kuitenkin Suomen sähkömarkkinan poikkeuksellisen matalasta hintatasosta.

Elokuussa 2026 ero näkyi vielä selvemmin. Suomen day-ahead-hinta oli 41,30 euroa megawattitunnilta, Saksassa 126,89 euroa, Alankomaissa 125,41 euroa ja Espanjassa 117,92 euroa. Sähköveron 21,90 euron korotus söi osan Suomen hintaedusta, muttei poistanut sitä.

Kunnille vielä kiinteistövero

Valtion sähköveron päälle tulevat kuntien verotulot. Valtioneuvoston datakeskusten kansallisen tiekartan mukaan 100 megawatin datakeskus maksaa sijaintikunnastaan ja kiinteistöstä riippuen tyypillisesti noin 0,5–1,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroa vuodessa.

Haminan kaupunki kertoo Googlen maksavan kaupungille vuosittain miljoonaluokan kiinteistöverot. Samalla Haminan esimerkki osoittaa, miksi yhteisöverosta ei kannata tehdä yhtä suoraviivaista laskelmaa. Google ei kaupungin mukaan maksanut vuosina 2024 ja 2025 yhteisöveroa jatkuvien investointiensa vuoksi.

Kiinteistövero on kunnalle paljon ennakoitavampi tulolähde. Toisaalta toiseksi uudistamatta jäänyt kuntien valtionosuusjärjestelmä vaikeuttaa taloudellisen tulevaisuuden ennustamista kunnissa.

Jos datakeskusinvestointi johtaa uuden sähköntuotannon rakentamiseen, veroketju voi jatkua toiseen kuntaan. Suomessa tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin vuonna 2025 jo yhteensä 55,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroa, lähes 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Datakeskuksen synnyttämän sähköntuotannon ja yksittäisen aurinko- tai tuulivoimahankkeen välillä tarvitaan jatkossa kuitenkin aina todellinen investointiyhteys. Kaikkea uutta aurinko- ja tuulivoimaa ei myöskään voi laskea datakeskusten ansioksi.

Laskelmat vanhenevat pian

Valtioneuvoston vuoden 2025 tiekartassa arvioitiin datakeskustoimialan kokonaisverotuotoksi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja yli 350 miljoonaa euroa vuonna 2030. Arvio laadittiin ennen vuoden 2026 investointiaaltoa ja ennen Googlen uutta 13 miljardin euron ilmoitusta.

Nykyinen sähköverolaskelma osoittaa, kuinka nopeasti mittakaava on muuttunut. Kun Suomessa oli noin 250 megawatin jatkuvaa datakeskuskuormaa, sähköveron muuttaminen tuotti valtiolle kymmeniä miljoonia euroja.

Kun liittymissopimuksen saanut kapasiteetti lähestyy viittä gigawattia, sama vero alkaa merkitä satoja miljoonia euroja vuodessa. Täyteen rakennettuna nykyinen lähes viiden gigawatin hankekanta vie laskelman jo miljardin euron tuntumaan.

Uusia hankkeita on pyrkimässä Fingridin kanssa liityntäsopimukseen jonoksi asti, joten lopullinen toteuma voi olla myös paljon suurempi kuin viisi gigawattia – ja näin sähköverokertymäkin voi olla paljon suurempi kuin miljardi euroa.

Sähkön riittävyys, verkon investointitarve ja vaikutus sähkön hintaan kuuluvat samaan keskusteluun. Niiden rinnalle kuuluu myös tieto siitä, että datakeskuksista voi lähivuosina muodostua Suomelle huomattava uusi, kasvava ja jatkuva veropohja.

Kirjoittaja on mukana Energy Land Finland -yhtiön (ELF) hankkeessa, jossa kehitetään Suomeen energiaintensiivisiä teollisuuskeskittymiä.

Lähteet

 

Tagged with , , ,