Uudenvuodenyönä 2025–26 hollantilaiset kadut ja lähiöt räjähtelivät jälleen ilotulitteista. Pääsin todistamaan kaaosta paikan päältä, sekä Dam-aukiolla että Museumplein-aukiolla, joka on vain parin korttelin päässä ilotulituksesta syttyneestä Vondelkerk-kirkosta. Hollantilaiset ovatkin maailman innokkaipia ilotulitteiden ostajia asukasta kohden. Mutta miksi ihmeessä? Ja ketkä syyllistyivät törkeimpiin väärinkäytöksiin? Onnistuuko tämän riehunnan kesyttäminen lainsäädännöllä? Ranska yksityisen kielsi ilotulitteiden myymisen, hallussapidon ja kuljettamisen jo vuonna 2023, ja pian uudenvuoden 2025/2026 jälkeen Suomessakin täyttyi kansalaisten lakialoitteen vaadittavat 50.000 allekirjoitusta, muutamassa päivässä.
Syvät historialliset juuret
Hollantilaisten innostuksella ilotulitteisiin on syvät historialliset juuret, mutta sen nykyinen mittakaava on pikemminkin toisen maailmansodan jälkeinen ja myöhäisen 1900-luvun ilmiö kuin ikivanha perinne.
Tuli ja meteli ovat olleet osa hollantilaisia talvirituaaleja jo pitkään. Jo 1600-luvulla käytettiin äänekkäitä juhlia, kokkoja ja julkisia spektaakkeleita juhlistamaan merkkihetkiä ja symbolisesti karkottamaan pahoja henkiä vuoden vaihtuessa. Ilotulitteita käytettiin Alankomaissa suuren yleisön juhlissa jo 1600-luvun puolivälissä. Tunnetuin tapahtuma oli vuonna 1648 Amsterdamin Dam-aukiolla, kun ilotulittein juhlistettiin kahdeksankymmenvuotisen sodan päättymistä. Samalla aukiolla, jossa edelleen juhlitaan vuodenvaihdetta. Varhaisina aikoina ilotulitteet liitettiin paitsi juhlintaan myös jaettuun sodan päättymisen helpotukseen ja kansalliseen vapauden kokemukseen.
Nuoria, villejä miehiä Dam-aukiolla. Myöhemmin yöllä poliisi otti yhteen tämän näköisten hupparimiesten kanssa. Uutisvideoissa näkyi rakettien ampumista vaakasuoraan ja poliiseja ottamassa kiinni hupparimiehiä.
Vuosisatojen ajan ilotulitteet olivat kuitenkin eliitin huvia, kaupunkiviranomaisten tai rikkaiden järjestämiä, kutsuvierasnäytöksiä. 1800-luvulla ilotulitteet alkoivat yleistyä, ja varakkaammissa kotitalouksissa nähtiin jo pienimuotoista rakettien yksityiskäyttöä. Ratkaiseva muutos tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, vaurauden kasvaessa ja tuonnin lisääntyessä.
Todellinen suosioräjähdys koettiin 1960- ja 1970-luvuilla, kun halvat, massatuotetut kiinalaiset kuluttajailotulitteet tulvivat Euroopan markkinoille. Suomessakin, lapsuudessani 1970-luvulla puhuttiin papaateista – ja kiinanpommeista. Alankomaissa valtio salli ratkaisevasti yksityishenkilöiden ostaa ja ampua ilotulitteita lyhyen, laissa määritellyn ajanjakson aikana uudenvuodenaattona, aivan kuten Suomessa. Toisin kuin monissa naapurimaissa, lupa oli laaja ja kevyesti säännelty. Ilotulitteet demokratisoituivat: niistä ei tullut vain kaukaa katsottavaa spektaakkelia, vaan jotain, mihin kaikki osallistuivat aktiivisesti.
Tämä oikeudellinen kehys muokkasi käyttäytymistä. Koska ilotulitteita sai käyttää vain kerran vuodessa, perinteestä kehittyi intensiivinen, lähes rituaalinomainen purkaus. Kaduista tuli epävirallisia kilpailun ja näyttämisen areenoita. Kokonaiset kaupunginosat osallistuivat. Rahankäyttö kasvoi.
Voisin kuvitella, että sodan kokenutta sukupolvea tuo räjähtely ahdisti, mutta meille Korkeajännitys-lehtiä lukeville ja erilaisien sotalelujen keskellä varttuville nuorille raketit ja paukkupommit olivat jänniä.
Kulttuurisesti ilotulitteet kytkeytyivät hollantilaisiin käsitteisiin vrijheid (vapaus) ja gezelligheid (jaettu sosiaalinen tunnelma). Ilotulitteiden ampuminen ei ollut vain keskiyön juhlintaa, vaan myös läsnäolon, autonomian ja joukkoonkuulumisen ilmaisua julkisessa tilassa. Käytäntö sulautui lisäksi vanhempiin maaseutuperinteisiin, kuten carbidschieteniin (karbidin ampuminen), olleen jatkumoa laajemmasta melun ja spektaakkelin kulttuurista.
Maailman korkein ilotulitteiden kulutus
Vuonna 2024 hollantilaiset kuluttajat käyttivät ilotulitteisiin ennätykselliset 118 miljoonaa euroa. Tänäkin talvena myynti kävi vilkkaana, sillä moni piti vuodenvaihdetta 2025–26 viimeisenä uutena vuotena, jolloin yksityiset ilotulitteet olivat laillisia. Pop-up-myymälöihin ja erikoisliikkeisiin kerääntyi suuria joukkoja, ja jonoista raportoitiin ympäri maan. Lain mukaan ilotulitteita sai ampua 31.12. klo 18.00 alkaen 1.1. klo 02.00 saakka. Käytännössä etenkin suurissa kaupungeissa, kuten Amsterdamissa ja Haagissa, ilotulitteita ammuttiin yhtäjaksoisesti pitkälle puolenyön jälkeen, myös asuinkaduilla. Samalla virallisia kunnallisia näytöksiä peruttiin useilla paikkakunnilla kovan tuulen vuoksi. Toisaalta Haarlemissa on ilotulitukset olleet kiellettyjä jo vuodesta 2021. Itse havaitsin satunnaista pauketta Amsterdamin lentokenttää lähellä olevassa kaupunginosassa jo paria päivää ennen uuttavuotta. Viimeinen oma havaintoni oli lähempänä aamukahta.
Levottomuuksia Amsterdamin keskustassa
Juhlijoita alkoi kokoontua jo alkuillasta muutaman korttelin päähän Amsterdamin päärautatieasemasta etelään olevalle Dam-aukiolle, jossa oli suuri kuusi, hieno valoshow musiikkeineen ja satunnaisine pikkurakentteineen. Jo aiemmin, lähellä juna-asemaa, nuoret miehet heittelivät seurueeni viereen paukkupommeja ohikävellessään. Lisää pommeja lenteli jalankulkijoiden viereen vastaantulevien pyörien takaritilöillä istuvien nuortenmiesten toimesta. He näyttivät ihan normaaleilta hollantilaisnuorilta. Poistuin seurueeni kanssa Dam-aukiolta noin klo 23.15, jolloin tunnelma alkoi muuttua riehakkaaksi.
Myöhemmin juhlailmapiiri särkyi lopullisesti, kun Dam-aukiolla puhkesi vakavia levottomuuksia. Poliisitietojen mukaan yön aikana juhlijoilla oli yhteenottoja poliisin kanssa, ja ilotulitteita heitettiin poliisirintamaa kohti. Poliisi puuttui tilanteeseen hajottaakseen väkijoukkoja. Useita henkilöitä otettiin kiinni epäiltyinä muun muassa järjestyshäiriöistä ja väkivallasta poliisia kohtaan. Verkossa pyörivissä videoissa näkyy miehiä ampumassa kaupungilla raketteja vaakasuoraan yläilmoihin suuntaamisen sijaan.
Amsterdamin poliisi kuvasi tilannetta ajoittain arvaamattomaksi ja totesi, että ilotulitteita käytettiin tarkoituksella aseina eikä juhlimiseen. Pelastus- ja ensihoitopalvelut raportoivat muaallakin maassa kohtanneensa aggressiota yrittäessään hoitaa tulipaloja, loukkaantumisia ja puuttuessaan häiriöihin.
Dam-aukio on pitkään ollut uudenvuoden kokoontumisten keskipiste, mutta tämän vuoden tapahtumat vahvistivat väitettä, että laajamittainen yksityinen ilotulittelu tiheästi asutuissa kaupunkikeskuksissa on merkittävä yleisen järjestyksen riski.
Silmävammoja ja tulipaloja
Ambulance, near Dam Square.
Edesmennyt äitini työskenteli välillä HYKSin silmäpoliklinikalla Helsingissä, myös joskus uutenavuonna. Hän piti varhain huolen, että osasin varoa räjähteitä. Hollannissa hälytystehtäviä tuli uutenavuonna jälleen ympäri maan taukoamatta. Satoja ihmisiä loukkaantui palovammoihin ja sai muita vammoja. Erityisen turhaa ovat vakavat silmävammat, varsinkin lapsilla. Rotterdamin silmäsairaala kertoi, että noin 85 prosenttia ilotulitteista aiheutuneista silmävammipotilaista oli alaikäisiä, mikä on hälyttävä kehityssuunta. Palokunta ja poliisi ruuhkautuivat puheluista ja hälytystilanteista. Myös pelastushenkilöstö raportoi, että heitä oli tarkoituksellisesti maalitettu ilotulitteilla.
Amsterdamissa ilotulitteiden sytyttämä tulipalo vaurioitti vakavasti historiallista Vondelkerk-kirkkoa, jonka torni sortui. Olin muutaman sadan metrin päässä tulipalon tapahtumapaikasta vuoden vaihtuessa.
Sairaaloissa hoidettiin valtakunnallisesti enemmän potilaita kuin edellisenä vuodenvaihteena. Esimerkiksi Zwollessa päivystykseen otettiin 30 henkilöä, kun vuotta aiemmin määrä oli 22. Kaduille jäi laajasti roskia ja palojätettä, savua leijui tuntikausia. Taukoamattomat räjähdykset aiheuttivat ahdistusta lemmikeille, vauvoille sekä ihmisille, joilla on trauma- tai aistiherkkyysoireita. Havaitsin ympäri Amsterdamin katuja, kuten raitiovanukiskojen välissä, hiiltyneitä ja vielä palavia, ison kenkälaatikon kokoisia, Suomessa Rooman kynttilöiksikin kutsuttuja, usean raketin sarjalaukauksen ampumiseen käytettyjä pakkauksia.
Kymmenien miljoonien vahingot
Euronews: Fireworks in Amsterdam
Hollannin viranomaiset ovat erittäin tietoisia ilotulitteiden aiheuttamista ongelmista. Ne aiheuttavat vuosittain kymmenien miljoonien eurojen vahingot. Ikkunoita rikkoutuu, ajoneuvoja palaa, tulipaloja syttyy ja ympäristö on täynnä roskaa. Melutaso on monille asukkaille sietämätön. Sitten on vielä inhimillinen hinta: joka uutena vuotena satoja ihmisiä loukkaantuu, usein käsiin tai näköön jää pysyvä haitta.
Hätäpalveluille paine on erityisen kova. Palokuntien ammattiliitot ja poliisijärjestöt ovat toistuvasti varoittaneet, että uudenvuodenaatosta on tullut yksi vuoden vaarallisimmista työvuoroista. Haavoittuville kotitalouksille, kuten autistisille lapsille, PTSD:stä kärsiville, iäkkäille ja sairaalapotilaille, yö näyttäytyy usein juhlan sijaan koettelemuksena.
Hollantilainen TV-yhtiö BNNVARA tiivisti raportissaan ajattelutavan muutoksen: Perinne ei voi olla tärkeämpi kuin toisten kärsimys. Siksi valtakunnallista yksityisilotulitteiden kieltoa vuodenvaihteesta 2026–27 alkaen perustellaan yleisellä turvallisuudella, terveydellä ja ympäristövastuulla. Päätöksessä ovat painaneet myös pienhiukkaspäästöt, raskasmetallit ja pitkäaikaiset ympäristöhaitat.
”Ilotulitteet kuuluvat vuodenvaihteeseen”
Rakettikiellon vastustajien mukaan ilotulitteet liittyvät henkilökohtaiseen vapauteen. Kyselyt osoittavat vahvaa tunnesidettä: 41 prosenttia vastaajista sanoo yhä, että “vuurwerk hoort bij oud en nieuw” (ilotulitteet kuuluvat vuodenvaihteeseen). Kriitikot kuvaavat kieltoa “betuttelingiksi” (holhoamiseksi) ja varoittavat kasvavasta räjähteiden eemustasta pörssistä. AVROTROS:n kyselyssä 59 prosenttia nykyisistä ilotulittajista sanoi ostavansa ilotulitteita laittomasti kiellon jälkeen, ja 43 prosenttia kertoi kiellon saavan heidät haluamaan ampua nyt entistä enemmän protestina.
Silti yleinen mielipide on kääntynyt selvästi. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä kannattaa nyt kieltoa vedoten loukkaantumisiin, meluun, saasteisiin ja järjestyshäiriöihin. Osa pitää kieltoa silti tarpeettomana, osa näkee sen turvallisuuden kannalta väistämättömänä.
Eurooppa tiukentaa räjäyttelyoikeuksia
Hollannin ratkaisu on rohkea, muttei mikään poikkeus. Ranska on kieltänyt yksityisen ilotulittamisen. Belgia ja Saksa sallivat yhä yksityiset ilotulitteet, mutta kamppailevat samanlaisen ilotulituskaaoksen kanssa. Belgian poliisi on kuvannut uudenvuodenyötä “pieneksi helvetiksi”. Vaikka Saksassa on viime vuosina jopa kuollut ihmisiä uutenavuonna ja loukkaantunut satoja, maa ei ole edennyt täyskieltoon. Se luottaa edelleen osittaisiin rajoituksiin, joita on vaikea valvoa.
Tanska on tiukentanut sääntöjään selvästi: ilotulitteet on rajattu kapeaan ikkunaan uudenvuoden ympärille. Suomessa ilotulitteita saa käyttää vain uudenvuodenaattona klo 02.00 asti, ja ikärajoitukset ovat tiukat. Ruotsi on käytännössä kieltänyt yksityiset ilotulitteet ilman lupia. Euroopassa suunta on selvä: vähemmän pihatason räjähteitä, enemmän ammattilaisten näytöksiä.
Vapaudella on rajansa
Kärähtäneitä ilotulitelaatiokoita Amsterdamissa. Vastaavia paloi ilmiliekissä monissa kohtaa Amsterdamin kadunvarsia.
Hollannin ilotulitekeskustelut tekee näkyväksi laajemman kysymyksen, jonka liberaalit yhteiskunnat kohtaavat: missä vapaus päättyy silloin, kun se muuttuu toisten taakaksi? Alankomaat on monella elämänalueella tunnetusti salliva, mutta myös siellä päätöksentekijät ovat päätyneet siihen, että yksityinen ilotulittelu ylitti rajan. Kun nautinto johtaa toistuvasti vakaviin vammoihin, tulipaloihin, pelkoon ja hyökkäyksiin pelastustyöntekijöitä vastaan, yhteiskuntasopimus alkaa rakoilla.
Ilotulitekielto, jonka laaja parlamentaarinen enemmistö hyväksyi vuonna 2025, heijastaa tätä uudelleenarviointia. Se ei ole juhlimisen torjumista, vaan tunnustus siitä, että rajoittamaton vapaus voi rapauttaa juuri sen yhteiskunnan, joka vapauden mahdollistaa.
Lue lisää:
- NOS: Nederlanders gaven dit jaar een recordbedrag uit aan vuurwerk: 118 miljoen euro
- NPO Radio 1 (Spraakmakers): ‘Ik maak me zorgen over vuurwerkchaos tijdens de jaarwisseling’
- NPO Kennis: Sinds wanneer hoort vuurwerk bij oud en nieuw?
- VeiligheidNL: Letselcijfers vuurwerk
- EenVandaag / AVROTROS: Verbod op siervuurwerk? 6 op de 10 afstekers zeggen dat ze het volgend jaar dan illegaal willen kopen
- RTL Nieuws: Waarom België en Duitsland ondanks toenemend geweld geen vuurwerkverbod invoeren
- IsGeschiedenis: Geschiedenis van vuurwerk in Nederland
- BNNVARA (Joop): Oud & Nieuw kan dankzij het vuurwerkverbod een feest voor iedereen worden
- The Local Denmark: What are the rules for fireworks in Denmark this New Year?
- Sweden Herald: How to Set Off Fireworks Safely This New Year
- Hello Haarlem: Dutch New Year’s Traditions | A Guide For Internationals
- Wikipedia: New Year’s Eve
- Dutch Folklore: Oudejaarsavond
- Dutch Centre for Intangible Cultural Heritage: Lighting consumer fireworks on New Year’s Eve
- Euronews: Two dead and church gutted by fire in ‘unprecedented’ New Year’s violence in the Netherlands
