Arctic Office Suomeen, viennin kasvua jätteenkäsittelystä


Mihin kannattaa keskittyä Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden päätyttyä?

Teksti: Larissa Vauraste

Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuus päättyy toukokuussa, ja Suomen EU-puheenjohtajuus puolestaan alkaa heinäkuussa 2019. 
Arktinen Talousneuvosto järjesti yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perjantaina 12.04.2019 Tiedekulmassa keskustelutilaisuuden arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden saavutuksista sekä EU-puheenjohtajuuden tulevista tavoitteista erityisesti ilmastonmuutoksen ja Arktiksen näkökulmista. Keskustelussa osallistuvat ministerit Kai Mykkänen, Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja Ville Skinnari ja arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Tero Vauraste sekä Helsingin yliopiston tutkija Hanna Guttorm Kestävyystalouden Instituutista (HELSUS). Tilaisuuden veti viestinnän moniottelija Jan Erola.

”Ilmastonmuutos oli keskeinen teema Pietarissa”, Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Tero Vauraste kertoi. Hän oli aikaisemmin samalla viikolla arktisessa konferenssissa Pietarissa, johon osallistuivat Venäjän lisäksi Pohjoismaat. Keskustelun eräänä pääteemana oli arktisen alueen heijastusvaikutus ilmastonmuutokseen niin arktisella alueella kuin muuallakin maailmassa. ”Myös Putin otti ilmaston lämpenemisen painokkaasti erille”, Vauraste mainitsi.

”Venäjällä on edistyksellinen jätelainsäädäntö ja siellä ollaan tekemässä mittavia jätealan investointeja lähitulevaisuudessa”, ministeri Tiilikainen painotti. ”Jätteiden eneegiapolttamisen investointien sijaan venäläisille kannata tarjota suomalaista kierrättämisosaamista.” Kansanedustaja Skinnari toi esille, että Venäjällä on jo ollut havaittavissa mittavia parannuksia kiertotalouden tavoittelussa. Hän myös muistutti Jäämeren datakaapelihankkeesta. Kehitysehdotuksena arktisen alueen ilmastotekoihin ministeri Mykkänen mainitsi raskaan polttoöljyn kieltämisen sekä teknologian ja turvallisuuden parantamisen Jäämerellä kulkevissa aluksissa. ”Näin voitaisiin ehkäistä suurvahinkoja”, Mykkänen totesi.
Vaikka Jäämeren ratahanke on nyt vastatuulessa, hanketta ei suinkaan ole unohdettu. Kiinalaiseen investointirahaan panelistit suhtautuivat varauksellisesti, oli kyse Tallinnan-tunnelista tai Jäämeren radasta. Skinnari, Tiilikainen ja Mykkänen halusivat pitää liikenneväylien hallinnan suomalaiskäsissä. ”Toisaalta ulkopuolinen rahoitus, vaikkapa kiinalainen, nopeuttaisi merkittävästi hankkeita. Ainakin minä haluaisin elinaikanani nähdä Tallinnan-tunnelin”, Tiilikainen esitti. Ilman ulkopuolista rahoitusta tunnelin valmistuminen lykkäytynee jopa vuosikymmenillä.

”Suomen tulisi vihdoin ratifioida ILO-sopimus”, tutkija Hanna Guttorm huomautti alkuperäiskansallisuuksien asemasta. Saamelaisten erityisasema on toki turvattu Suomen perustuslaissa. ”Heidän hyvinvointinsa ja elinolonsa tulee myös jatkossa ottaa huomioon arktiseen alueeseen liittyvässä päätöksenteossa, kuten Jäämeren ratahankkeessa”, Guttorm muistutti. ”Rata voisi olla uhka alkuperäiskansojen elinkeinoille.”

”Myönteisintä niin Pietarin-kokouksessa kuin Tiedekulman paneelissakin on kaikkien yhteisymmärrys ympäristön tilanteesta sekä arktisen alueen tärkeydestä”, Vauraste totesi loppuanalyysissään. ”Suomen alkavalle EU-puheenjohtajuuskaudella tavoitteenamme on, että Suomeen perustettaisiin Arctic Office, joka paneutuisi kyseisiin teemoihin kokonaisvaltaisesti.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *